Perustoimeentulo politikoille selitettynä, osa 1…

Hyvä päättäminen perustuu asioiden ymmärtämiseen ja kokonaisuuden hallintaan. Ja tällä hetkellä hämmästyneenä katselen hallituksen ministerien perusosaamista yksinkertaisten asioiden ymmärtämisessä. Ja myös siinä, että yhdellä leikkauksella siirretään kuluerä toiselle etuudelle. Kyse voisi olla siiloutumisesta ja eri yksiköiden liian kapeasta katsantokannasta.

Näin maallikon silmin voisi epäillä, että valtionhallinnon suurin ongelma esimerkiksi perustoimeentulon hallitsemisessa on siiloutuminen. Hyvä esimerkki tästä on esimerkiksi asumistukikeskustelu, jossa ihmetellään ministeri Orpon tietämättömyyttä. (Kansan Uutiset 5.5.2017)

Esimerkiksi asumistuen leikkaamisen merkitystä voi katsoa kahdesta eri suunnasta. Toinen on sen ministeriön suunta, jossa asumistuen leikkaukset vaikuttavat budjettiin. Ja toinen suunta on loppukädessä asiakas, jossa asumistuen muutos vaikuttaa eri tukien suuruuksiin.

Useinmiten leikkauksia tehtäessä lähdetään yksittäisen kuluerän suunnasta, jolloin sille saadaan hinta. Mutta samalla kokonaisvaikutus unohdetaan ja sama kuluerä siirtyy momentilta toiselle ja pahimmillaan kuluerän käsittely lisää virkamiestyötä.

Perustoimeentulo

Politiikassa väännetään paljon kättä siitä, että meillä pitää olla perustulo. Harva siellä taitaa edes ymmärtää, että meillä on ns. perustoimeentulo. Ja esitellään asia yksinkertaisuudessa Helsingissä yksin asuvan perusterveen ihmisen kautta.

Perusterveelle työttömälle yksinasuvalle ihmiselle on määritelty perustoimeentulon raamit. Raamit koostuvat käytännössä kahdesta eri asiasta:

  • Suurin sallittu asumismeno, joka hyväksytään toimeentulotukea laskettaessa
  • Toimeentulotuen perusosa

Nuo kaksi asiaa koostavat niinsanotun perustoimeentulotuen eli pk- seudulla pitää pystyä elämään 1150 eurolla. Eli maksamaan vuokra sekä hankkimaan ruuat, hygieniatarvikkeet, käsikauppalääkkeet sekä vaatteet.

Aika yksinkertaista eikö totta. Kelalta tulee kolmesta tuutista käteen yhteensä 1150 euroa.

Perustoimeentulo koostuu

Perustoimeentulo koostuu työttömällä perusterveellä yksinasuvalla helsinkiläisellä käytännössä kolmesta eri tuesta:

  • Asumistuki, joka määräytyy asuinpaikkakunnan ja henkilöluvun mukaan. ( Kela, enimmäisasumistuki)
  • Peruspäiväraha tai työmarkkinatuki
  • Toimeentulotuki

Kahta ensimmäistä leikkaamalla paine siirtyy kolmanteen kohtaan eli toimeentulotukeen. Hyvin yksinkertaista. Esimerkin ihminen saa kuukausittain Kelalta aina saman summan, joka koostuu noista kolmesta eri tuesta. Ehkä suurin ero on siinä, että suurimmat sallitut asumismenot toimeentulotuessa on korkeammat kuin asumistuen enimmäisarvot.

Kannustinloukku syntyy

Mutta koska päätöstä tehtäessä ei ole pohdittu kokonaisuutta, niin asumistuen pienentäminen synnyttää automaattisesti kannustinloukun eli esteen työnvastaanottamiselle. Eli jokaisessa tapauksessa kun ihminen pudotetaan toimeentulotuelle, niin käytännössä passivoidaan häntä.

Asia on hyvin yksinkertainen. Vasta ruokakunnan 400 euron tulojen kasvun jälkeen pitää suorittaa välitarkistus asumistuelle. Ja peruspäivärahalla lienee tulo noin 300 euroa, jonka jälkeen tuki alkaa laskemaan.

Mutta toimeentulotuella jokainen hankittu euro laskee toimeentulotukea. Työssäkäynti ei kasvata elintasoa vaan pahimmillaan kurjistaa sitä matkakulujen ja muiden kautta. Työnteko ei anna mitään.

Maalikko kasvattaisi tukia eikä leikkaisi

Yksinkertainen tapa poistaa kannustinloukkuja olisi asumistuen+peruspäivärahan kasvattaminen. Mikäli tukisummat vastaisivat ns. perustoimeentuloa, niin jo ensimmäisistä hankituista euroista lähtien elintaso kasvaisi. Sitä kutsuttaisiin porkkanaksi nykyisen keppiperiaatteen sijaan.

Asia näyttää aika erilaiselta, kun sitä katsotaan asiakkaan suunnasta eikä budjetin suunnasta. Ja samalla tavalla pystyttäisiin aika todennäköisesti keventämään esimerkiksi Kelan taakkaa turhien toimeentukipäätösten osalta. On turha pitää mekanismia yllä, jolla korvataan kahden muun tukimuodon epäonnistuminen.

Hyvä johtaja muistaa KISS- periaatteen, tekee asioista niin yksinkertaisia kuin mahdollista. Huono johtaja näpertelee pikkuasioiden kanssa.

Kuhan pohdin, Kari…

 

Share on LinkedInTweet about this on TwitterShare on Google+Pin on PinterestShare on StumbleUponShare on Tumblr

Kirjoita mielipiteesi

Sähköpostiosoitetta ei julkaista. *- merkityt kentät ovat pakollisia

*