Asiantuntijan sanomana, vaiko “asiantuntijan”

Luin aamulla Iltalehteä ja juttua Ferrarin F1 moottorin tehohyppäyksestä. Olen tottunut, että iltapäivälehtien jutut on täynnä asiavirheitä, vääriä termejä ja väärinymmärryksiä. Juttujen tarkoitus on informaation jakamisen sijaan kerätä klikkejä. Väliin tuntuu, että toimittajista on oppinut työmenetelmäksi Google Translator- menetelmän.

nukkeSama koskee montaa muutakin niinsanottua asiantuntijuutta. Kerätään netistä aiheeseen liittyviä tietoja ja niiden avulla sitten tehdään omia päätelmiä asioista. Ikävä vain kun pelkkä tieto ei riitä asiantuntijuuden viitan saavuttamiseksi. Ja tuo Iltalehden juttu on hyvä esimerkki näennäisasiantuntijuudesta.

En puutu jutun kirjoitusasuun mitenkään. Mieli tekisi sanoa kuitenkin, että kappalejakoa ei tarvitse tehdä virkkeiden avulla. Eli yhdessä kappaleessa voi olla useampikin virke. Se saattaisi tehdä tekstistä luettavempaa. Vaan minua ihmetyttää se, että urheilupuolen esimiehet eivät välitä tekstin sisällöstä. Tekstistä voisi epäillä, että kirjoittajalla ei ole kovinkaan hyvää näkemystä aihealueen ammattisanastosta.

“One target that has been set has been to reach a 300 bar pressure in the combustion chamber, much…”,  alkuperäinen teksti

“Yksi pääsuunnittelija Lorenzo Sassin tavoitteista on nostaa moottorin polttotilan paine 300 baariin…”,  Iltalehden vapaa käännös

Eli combustion chamber eli palotila on käännetty polttokammioksi. Käännös varmaankin löytyy sanakirjasta, mutta se ei vastaa autotekniikassa yleisesti käytettävää sanastoa. Vanhempi tekniikkaa seurannut ihminen mieltää polttokammion löytyvän turbiinimoottorista ja palotilan auton moottorista. Samankaltainen kukkanen on moottorin hengityksen parantamisen muuttaminen ilmanvaihdoksi. Ilmanvaihto on kyllä terminä aika lähellä oikeaa ja kuvaava. Mutta hengitys kuitenkin kuvaa aihealuetta hiukan tuntevalle paremmin mistä on kyse.

“Ferrari’s aim is to reduce the ignition time, and make the engine operate in a similar way to a diesel with auto-combustion…”, alkuperäinen teksti.

Toimittaja kertoo aiheesta hiukan arvaillen, että dieselmoottorissa varmaan polttoaine-ilmaseos syttyy hiukan kuin itsekseen. Lukija voi tässä kohtaa hymähtää itsekseen ja todeta, että dieselmoottorissa polttoaine-ilmaseos syttyy ilman puristumisen johdosta. Ja pohtii edelleen sitä, että ensin ilma puristetaan kovaan paineeseen jolloin se kuumenee. Ja sitten kuumaan ilmaan suihkutetaan polttoainetta, joka syttyy räjähdysmäisesti. Eli tuntemalla tekniikan asiasta voisi kertoa ehkä hiukan vähemmän arvailemalla.

Toisaalta osaava toimittaja voisi kertoa asiasta toisellakin tavalla. Yhdistäen pientä asiantuntijaosaamista ja luettua tekstiä voisi asian kertoa seikkaperäisemmin.

Ferrari kasvattaa moottorin puristussuhdetta, jolloin palotilaan tulee suurempi paine. Palotilan painetta nostetaan sytyshetkellä viimevuotisesta 220 -240 baarista 300 baarin. Muutos mahdollistaa ilma-polttoaineseoksen sytyttämisen itsesytytyksellä samoin kuin dieselmoottorissa ja täydellista palamista autetaan vielä perinteisellä sytytystulpalla. Samalla parannetaan moottorin hengistystä eli moottorin ilmansaantia sekä pakokaasujen poistumista.

Suuremmassa paineessa tapahtuva palaminen nostaa moottorin sisäisiä lämpötiloja, jolloin jäähdytykseen on kiinnitettävä erityistä huomiota rajoitetun moottorimäärän takia….

Asiantuntijuus syntyy aihealueen perusteiden tuntemisesta eli tässä tapauksessa siitä, että polttomoottorin teho on riippuvainen täydellisestä palamisesta eli kaikki sylinteriin syötetty polttoaine pitää saada palamaan. Lisäksi palamisen pitää tapahtua mahdollisimman tehokkaasti eli nopeasti.

Oikea sanasto lisää asiantuntijuutta eli otto-moottorissa puhutaan palotilasta, moottorin hengityksestä ja monista muista. Oikea sanasto kertoo muille aihealueesta kiinnostuneille yksikäsitteisillä termeillä asiasta ja väärinymmärrykset vähenevät.

Lisäksi asiantuntijuuteen vaaditaan hiukan myös soveltamistaitoa. Tiedot ja sanasto pitää muuttaa vielä osaamiseksi. Vasta näiden vaiheiden jälkeen pystyy kertomaan aihealueesta kohtuullisen oikein.

Asiantuntijuus ei synny Googlen tai Google Translatorin käyttämisellä. Vaan se syntyy pitkän työn tuloksena. Siihen vaaditaan tietoa sekä myös tiedon käyttämistä. Vasta se synnyttää taidon joka synnyttää asiantuntijuuden.

Kuhan pohdin, Kari…

Share on LinkedInTweet about this on TwitterShare on Google+Pin on PinterestShare on StumbleUponShare on Tumblr

Yksi kommentti

Kirjoita mielipiteesi

Sähköpostiosoitetta ei julkaista. *- merkityt kentät ovat pakollisia

*