Andon-naru, puuttava pala työllistämisprojektista

Andon-naru on yksi tärkeä osa teollisuuprosessia. Eli se on menetelmä, jolla pahimmassa tapauksessa keskeytetään prosessi esimerkiksi laatuongelmien takia ja aloitetaan välittömät korjaavat toimenpiteet.

Tämä Andon-naru käsite on yksi vaikeimmista ymmärrettävistä asioista prosessin tai projektin etenemisessä. Eli kuinka kenelläkään voi olla valta pysäyttää kiireinen projekti. Miksi keskeyttäminen parantaa lopputulosta.

Seuraan nyt työttömien aktivointiprojektia sekä mielenkiinnosta että myöskin prosessin ja johtamisen kannalta. Eli mietin, mitä virheitä minä näkisin projektijohtamisessa. Ja yksi suurimmista on tällä hetkellä se, että kukaan ei uskalla katsoa totuutta silmiin vaan jatkaa jääräpäisesti maalia kohti, vaikka prosessi ilmoittaa jatkuvasti virheistään.

Hämmästelen tätä asiaa, koska prosessin johtajana on päämisterimme Juha Sipilä, jolla on yritystaustaa eli hänellä pitäisi myös diplomi-insinöörinä olla perusteet Leanista ja PCDA- syklistä hallussa. Ja ehkä kuullut myös käsitteistä Kaizen tai Mura.

Andon-naru on yksi menetelmä, jolla virheitä poistetaan ja tunnistetaan. Siinä on takana kaksi asiaa. Ensimmäinen on rohkeus ilmaista mahdollisesta virheestä ja toinen välitön reagointi. Ensin tutkitaan vika ja keksitään nopea korjaus. Ja sitten kierretään PDCA- sykli läpi ja tehdään parannus.

Aktivointimalli on hyvä esimerkki suurista Andon- naruista nykäisemistä, joiden ilmenemiseen pääministeri vastasi pikkupojan kiukuttelulla. Hän ei halua ymmärtää mallin olevan huono, koska sen toteuttaminen tuottaa tuskaa.

Toisin kuin pääministerin blogikirjoituksessa, niin väitteiden pitäisi perustua faktaan eikä tunteisiin. Erityisesti päättävässä asemassa olevan ihmisen kirjoittamisessa. Hänen mielipiteensä pitäisi olla vakavasti otettava.

Niin miksikö itse näen aktivointimallin olevan pieleen menevä  projekti. Ehkä siksi, että niinsanottuja Andon- narun nykäyksiä lähee lähes päivittäin uutisissa tai some- virrassa. Esimerkiksi tämän kaltaisia:

Näitä voisi kaivaa vaikka kuinka paljon esille. Uutisia, joissa pohditaan TE- palveluiden rajoitettuja mahdollisuuksia tarjota koulutusta, kuntoutusta tai työkokelua. Yritysten ongelmia palkata ammattitaitoista työväkeä tai työttömien ongelmia yrittämisen ja palkkatulon määrittämisessä.

Hyvä projektinjohtaja olisi tässä vaiheessa uskaltanut pysäyttää prosessin ja alkanut pohtimaan projektin mielekkyyttä. Hankkinut heterogeenisen työryhmän homogeenisen virkamiehistön sijaan pohtimaan projektin asetuksen ongelmia ja mahdollisia virheitä. Ja tehnyt edes alkeellisen SWOT- analyysin siitä, että onko projektilla mitään mahdollisuutta päästä maaliin vai saadaanko pahimmillaan yleislakko aikaiseksi.

Tällä hetkellä keskitytään perisuomalaiseen projektinjohtoon eli puolustelemaan omia päätöksiä tai kiukuttelemaan etteivät muut ymmärrä hyvää tarkoitusta. Eli painopiste on siirtynyt kehittämisestä puolustamiseen ja silmien ummistamiseen.

Hyvä projektipäällikkö uskaltaa tappaa lempilapsensa mikäli projekti ei tuota haluttua lopputulosta. Ja myös tarkkailla tarkasti Andon- narujen nykäyksiä ja pysäyttää projektin ongelmien analysoimiseksi.

Huono projektipäällikkö ajaa maaliin saakka, koska uskallus ei riitä projektin suunnan muuttamiseen.

Kuhan pohdin, Kari…

 

 

Share on LinkedInTweet about this on TwitterShare on Google+Pin on PinterestShare on StumbleUponShare on Tumblr

Kirjoita mielipiteesi

Sähköpostiosoitetta ei julkaista. *- merkityt kentät ovat pakollisia

*